TROUBLE - TUOMITTAVAA HENGELLISYYTTÄ

On orkestereita, joista puhutaan enemmän kuin olisi syytä ja orkestereita, joiden musiikillinen merkitys ja perintö on huomattavasti suurempi kuin yleinen tunnettavuus. Chicagossa 1979 perustettu Trouble niputetaan usein doom metal genreen, vaikka sen tummasävytteinen musiikki on aina ollut myös paljon muuta.

Yhtyeen syntytarina on varsin perinteinen. Vokalisti Eric Wagnerin, kitaristien Bruce Franklinin ja Rick Wartellin sekä basisti Sean McAllisterin ja rumpali Jeff Olsonin kiinnostus 60- ja 70-lukujen musiikkiin sai herrat niin monien nuorten tavoin kokoontumaan yhteen ja perustamaan bändin. Omien sävellysten syntymisen myötä bändi alkoi keikkailla kotikaupunkinsa Chicagon pienissä klubeissa ja ajan myötä orkesterista kasvoikin tunnettu nimi paikallisissa underground-piireissä. Muista aikalaisistaan poiketen herrojen ulkonäkö muistutti revittyine farkkuineen, tiukkoine t-paitoineen, hapsuineen ja pyöreine aurinkolaseineen enemmän ajastaan jäljessä olevia hippejä, kuin nahkaan ja niitteihin pukeutuvia heavy metal maanikoita.

Siinä missä heavy metalista alkoi 80-luvulla kehittyä nopeampia ja rankempia muotoja speed- ja thrash metalin muodossa, luotti Trouble vahvasti Black Sabbathin ja muiden 70-lukulaisten synkkään ja raskaaseen soundiin. Olipa mukana jo alusta asti viitteitä myös The Beatlesin kaltaisesta 60-luvun psykedeliasta, joka kuuluu erityisen selvästi orkesterin myöhemmästä 90-luvun tuotannosta ja erityisesti Plastic Green Head (-95) levyltä. Orkesterin onkin ollut yhdessä Saint Vituksen kanssa ehdottomasti tärkeimpiä ns. toisen aallon doom metal orkestereita ja suuri vaikuttaja monelle yhä tänäkin päivänä perinteisen doomin nimeen vannoville faneille.

Hipit levylle

Niin monen muun tulokkaan tavoin Troublen löysi ensimmäisenä Brian Slagel, jonka perustaman Metal Blade levy-yhtiön Metal Massacre kokoelmat nostivat suuremman yleisön tietoisuuteen monia lupaavia uusia yhtyeitä. Vuonna -83 julkaistulta Metal Massacre IV –kokoelmalta löytyi Troublen The Last Judgement kappale, joka erottui massasta edukseen synkällä tunnelmallaan sekä solisti Ericin omalaatuisella narinaa muistuttavalla laulutyylillään. Kappale löysi heti omat kannattajansa ja niinpä yhtyeen ensimmäinen virallinen julkaistu 12” vinyylisingle Assassin julkaistiin vajaa vuotta myöhemmin kääntöpuolellaan Cream –laina Tales Of Brave Ulysses.

Varsinainen debyytti näki päivänvalon vielä saman vuona ja kantoi alun perin yksinkertaisesti bändin nimeä, mutta nimettiin vuosia myöhemmin uusissa painoksissa erään levyn kappaleen mukaan Psalm 9:ksi. Albumista on vuosien saatossa tullut erityisesti eräs doom metalin merkkipaaluista, vaikka musiikki sillä pohjautuukin erityisen vahvasti 70-luvun heavy metaliin. Yhä tänäkin päivänä Troublen tunnetuimmat kappaleet The Tempter ja Bastards Will Pay löytyvät juurikin tältä vuonna -84 julkaistulta debyytiltä ja vaikka sen merkitys genrelle onkin suuri, ei mistään varsinaisesta suuren yleisön tuntemasta hittilevystä voida kumminkaan puhua.

Orkesterin yllä on alusta lähtien leijunut white metal -leima, jollaisena levy-yhtiö sitä mainosti. Tämä johtuu hyvin pitkälti raamatusta inspiraatiota hakeneen Eric Wagnerin avoimesti kristinnuskoa käsittelevistä sanoituksista, vaikka herran itsensä mukaan teksteissä ei suoranaista uskonnollista vakaumusta ollutkaan esillä. Onpahan teksteissä nähty suoria raamatullisia lainauksiakin, kuten Psalm 9 –kappaleen samannimiseen psalmiin perustuva kertosäe ”The lord will be a refuge for the oppressed, a refuge in times of trouble.”

Troublen kakkosalbumi The Skull ilmestyi vain vuotta myöhemmin ja vaikka sen sanotaankin olevan niin kriitikoiden kuin yhtyeensä itsensäkin mukaan synkistä, masentavinta ja raskainta Troublea ikinä, jäi se kuitenkin debyytin varjoon. Orkesterin sisäiset ongelmat ja erityisesti vokalisti Wagnerin kamppailu päihteiden kanssa johti basisti Seanin ja rumpalin Jeffin eroamiseen heti nauhoitusten jälkeen.

Pimeydestä valoon

Vuonna 1987 ilmestynyt Run To The Light oli aiempiin julkaisuihin verrattuna vaisumpi ja tämä myös näkyi myyntiluvuissa, vaikka albumin nimikappaleesta tehtiinkin jopa MTV:llä pyörinyt video. Levy ei missään nimessä ole kuitenkaan huono, vaikka se herättikin jo aikalaistensa keskuudessa runsaasti eriäviä mielipiteitä ja johti jopa eroon Metal Blade levy-yhtiöltä. Yhtyeen soundi oli vain alkanut muuttua ja mukaan oli tullut entistä enemmän blues- ja retro vaikutteita niin rockista kuin metallistakin. Vaikka albumin tekstit käsittelevätkin harhautuneiden masentuneiden ihmisten suruja ja murheita, erosivat ne kuitenkin muiden teksteistä tarjoamalla aina jonkinlaisen kristinuskon ideologian mukaisen toivon pilkahduksen.

Kului kolme vuotta ja orkesterin tulevaisuus näytti synkältä, mutta pelastavana enkelinä paikalle ilmaantui tuottaja Rick Rubin ja tämän perustama Def American levy-yhtiö, jonka kanssa orkesteri päätyikin tekemään yhteistyössä nimikkoalbuminsa Trouble vuonna 1990. Rubin tuottamana kappalemateriaalista tulikin soundillisesti aiempaa raskaampaa, mutta samalla kokeellisempaa ja enemmän 70-luvun psykedeliasta ammentanutta ajoittain jopa enemmän stoner rockia kuin synkkää doom metalia. Vuoden mittainen kiertue sekä esiintyminen Dynamo Open Air –festivaaleille Hollannissa kasvattivat yhtyeen tunnettavuutta entisestään.

Sama musiikillinen kehitys jatkui ja vietiin jopa vielä pidemmälle pari vuotta myöhemmin julkaistulla Manic Frustration –levyllä, jonka sanoitukset olivat sisällöltään aiempaa huomattavasti enemmän huumeista ja niiden käyttämisestä. Vaikka levy ei ilmestyessään ollutkaan myyntimenestys, johtuen pääosin grunge-buumista, on siitä vuosien saatossa tullut yhtyeen selvästi eniten myydyin albumi. Hyvin sujuneesta yhteistyöstä huolimatta Trouble päätti jättää (tai joidenkin lähteiden mukaan potkittiin pois) Def Americanin, sillä taloudellisten vaikeuksien myötä orkesteri ei kuuleman mukaan ole koskaan saanut roppostakaan rojalteja näistä kahdesta levystä.

Yhtyeen tyyli oli kuitenkin löytänyt musiikilleen uuden suunnan ja niinpä Bullet Proof levymerkiltä löytynyt uusi koti tuotti tuloksena Plastic Green Head –levyn vuonna 1995. Tyyli oli muuttunut entistäkin kevyemmäksi, psykedeelisemmäksi ja lähelle stoner metalia, joka ei hyvistä arvioista huolimatta tahtonut kelvata laajahkoksi kehittyneelle ihailijakunnalle. Jo levyn nimi sen kuvituksesta puhumattakaan puhuu varsin selvää kieltään sanoitusten innoituksen lähteistä ja aihepiireistä. Saksan ja Hollanin poikki tehdyn klubikiertueen aikana bändin sisäiset ongelmat olivat kuitenkin kasvaneet liian suuriksi ja pillit laitettiinkin pussiin kesken kaiken.

Lorun loppu ja paluu kuolleista

Yhtye yritti jatkaa toimintaansa korvaamalla Ericin Exhorderista ja Floodgatesta tutulla Kyle Thomaksella ja tekemällä muutamia pistokeikkoja vuosien varrella ja olipa jopa huhua uuden Seven-nimisen albumin äänittämisestä, mutta vuoden 1999 orkesteri kuitenkin päätti lopettaa toimintansa.
Kiitos Troublen paluusta vuosien tauon jälkeen kuuluu osittain Nirvanasta maineeseen nousseelle Dave Grohlille, joka 2000-luvun alussa otti yhteyttä Eric Wagneriin ja pyysi tätä laulamaan Probot-projektinsa My Tortured Soul –biisille. Tämän seurauksena Ericin into musiikkiin palasi ja herra ottikin yhteyttä vanhoihin bänditovereihinsa ja niin vanha porukka oli koossa taas. Tammikuun 26. 2002 bändi teki ensimmäisen keikkansa hajoamisensa jälkeen kotikaupungissaan Chicagossa ja jatkoi keikkailua erinäisillä festivaaleilla ja yksittäisillä klubikeikoilla säveltäen samalla materiaalia tulevalle levylleen. Uran yhtenä merkkipaaluna voidaan pitää Tukholmassa 2005 Candlemassin kanssa soitettua keikkaa, josta kuvattiin myös vuotta myöhemmin DVD:nä julkaistu Live In Stockholm.

Escapi Musicin kanssa solmittu levytyssopimus 2006 poiki em. DVD-julkaisun lisäksi myös vihdoin ja viimein alkuvuodesta 2007 julkaistun uuden studioalbumin Simple Mind Condition, joka osoittaa, että yhtyeen taidot ja näkemys eivät ole kadonneet minnekään. Yhtye on palannut takaisin elävien kirjoihin ja tien päälle niin Yhdysvalloissa kuin Euroopassakin ja tulevaisuuden suunnitelmiin kuuluu mm. akustinen EP –julkaisu vanhoista Trouble klassikoista.

Yhtye on eittämättä arvostuksensa ja statuksensa ansainnut. Aiemmin loppuunmyytyihin klassikoihin Psalm 9 ja The Skull on nyt kaikilla mahdollisuus viime vuoden lopussa julkaistujen uusintapainosten myötä. Tilaisuus joka kannattaa ehdottomasta hyödyntää, mikäli pala tärkeää metallin historiaan ja hyvä musiikki kiinnostavat.

Julkaistu #49/2007